NUOTTI-valmennuksesta ei tule leikata nuorten tulevaisuuden kustannuksella

Hallituksen suunnitelmat mahdollisesti lakkauttaa NUOTTI-valmennus vuoden 2025 alussa herättävät huolta. Hallitusohjelmassa ei pidä tavoitella vain nopeita säästöjä: pitkällä aikavälillä NUOTTI-valmennuksesta koituu yhteiskunnalle myös taloudellista hyötyä.

NUOTTI-valmennus on yksi Kelan nuorten 16–29-vuotiaiden ammatillisen kuntoutuksen palveluista. Se on tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat tukea löytääkseen motivaation ja keinoja tulevaisuuden suunnitteluun ja opiskelu- ja työelämäpolulla etenemiseen. Viime vuonna valmennukseen osallistui yli 8000 henkilöä.

NUOTTI-valmennuksella on suuri vaikutus työ- ja opiskelukykyyn

Nuorille on tarjolla myös muita ammatillisen kuntoutuksen palveluita, joiden kohtalo ei tällä hetkellä ole vaakalaudalla. Ne eivät kuitenkaan korvaa tavoittavuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan NUOTTI-valmennusta. Kelan viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan muutos, jonka nuori kokee työ- ja opiskelukyvyssään, oli NUOTTI-valmennuksessa suurempi kuin missään muussa arviointiin sisältyneessä kuntoutuspalvelussa. Tutkimukseen osallistui lähes 1600 nuorta. Työkykynsä heikoksi kokevien vastaajien määrä puolittui valmennuksen aikana, kun taas työkykynsä hyväksi kokeneiden määrä kolminkertaistui. Kolme neljästä vastaajasta koki, että valmennuksen aikana oli syntynyt luottamus siihen, että he pärjäävät tulevaisuudessa. Merkittävä osa niistä 8000:sta nuoresta, jotka vuonna 2023 osallistuivat NUOTTI-valmennukseen, pääsi eteenpäin opiskelu- tai työelämäsuunnitelmissaan.

Työkyvyn lisäksi valmennus voi parantaa myös nuorten elämänlaatua. Yksilöllisesti laaditut tavoitteet voivat sisältää esimerkiksi elämänhallintaan, sosiaalisiin suhteisiin, hoitokontakteihin ja talouden hallintaan liittyviä asioita. NUOTTI-valmennus kestää viisi kuukautta ja koostuu viikoittaisista henkilökohtaisista tapaamisista. Riittävän tiivis ja nuoren arjen ympäristössä toteutettu ohjaustyöskentely vahvistaa nuoren omaa toimijuutta. Valmennuksen aikana myös luodaan ja vahvistetaan jo olemassa olevia verkostoja varmistaen, että nuori saa tarvitsemaansa tukea myös valmennuksen jälkeen.

Myöskään palveluun pääsyn ehtoja ei pidä kiristää

Lisäksi olemme huolissamme hallituksen suunnitelmista, joiden mukaan valmennuksen myöntäminen vaatisi jatkossa sairaus- tai vammadiagnoosin. Nykyinen matalan kynnyksen malli on antanut mahdollisuuden valmennukseen ilman lausuntojen jonotusta ja saamista. Kaikilla nuorilla ei myöskään ole riittävää tietoa terveydenhuollon palveluista, ja me valmentajat olemme olleet usein se silta, jonka kautta nuori astelee kohti juuri hänelle tarpeellisia palveluita. Palvelussa on mukana myös paljon nuoria, jotka eivät tarvitse tai saa diagnoosia, mutta hyötyvät omaan elämäntilanteeseensa liittyvien asioiden työstämisestä valmentajan kanssa.

On tärkeää käydä avointa keskustelua NUOTTI-valmennukseen liittyvistä suunnitelmista ja ottaa päätöksenteossa huomioon päätösten vaikutukset nuoriin. Mitä tapahtuisi lähivuosina niille tuhansille nuorille, jotka eivät yksin pääse eteenpäin tulevaisuutensa rakentamisessa ja jäisivät jatkossakin työelämän ulkopuolelle?

Anna-Riina Aromaa
Anne Lähdesmäki
Pekka Pudas

Kirjoittajat työskentelevät NUOTTI-valmentajina Eezy Työllisyyspalveluissa.